Haastattelussa Pia Ruuhi-Liimatainen

TuKoke-työskentely kehittää oppilaiden sinnikkyyttä, sanavarastoa ja ajattelun taitoja 

Hankasalmella Niemisjärven koulussa 3.–4.-luokkalaiset ovat Pia Ruuhi-Liimataisen ohjaamina osallistuneet Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailuun projektitöillä, jotka on tehty osana normaalia koulutyötä. Oppilaat työstävät tutkimusprojektejaan periodimaisesti esimerkiksi muutamilla äidinkielen ja ympäristötiedon tunneilla syksyllä ja viimeistelevät ne tammikuun loppuun mennessä. Ruuhi-Liimataisesta työskentelyssä palkitsevinta on se, että oppilaat pääsevät tutkimaan itseään kiinnostavia asioita ja saattavat tutkimisesta innostuttuaan jopa päästä flow-tilaan. 

Pia Ruuhi-Liimatainen on osallistunut TuKoKe-kilpailuun kolme kertaa 3.–4.-luokkalaisten kanssa ja osallistunut kerran oppilaan kanssa lopputapahtumaan. Hän toimii Hankasalmella Niemisjärven koulussa luokanopettajana ja on myös Kehittämiskeskus Opinkirjon Keski-Suomen aluekoordinaattori. Hän kertoo saaneensa ensi kosketuksen TuKoKeen Opinkirjon erityisasiantuntija Merike Keslerin kautta. 

– Kun tulin töihin Opinkirjoon, menin tapaamaan Merikeä Jyväskylän yliopistolle, jossa hän piti opettajaopiskelijoille TuKoKe-pohjaista kurssia. Osallistuin sittemmin itse vastaavaan kurssiin Opinkirjon koulutuksena, ja Merike kävi myös koulullamme innostamassa oppilaita. 

Ruuhi-Liimatainen aloittaa TuKoKe-työskentelyn oppilaidensa kanssa syksyllä kertomalla heille TuKoKe-kilpailusta ja mahdollisuudesta osallistua siihen. 

–Pyydän heitä aluksi miettimään, mikä heitä kiinnostaisi ja mistä he haluaisivat tietää lisää eli tutkia. 

Tutkittavaa löytyy oppiaineista ja ympäristössä havaituista epäkohdista 

Tutkimusaiheet löytyvät Ruuhi-Liimataisen mukaan usein oppiaineiden tai esimerkiksi kouluympäristössä havaittujen epäkohtien kautta. Havainnot voivat liittyä esimerkiksi siihen, mitä on liikaa tai mitä tarvittaisiin arjessa. 

– Kun meillä oli MOK-viikon aiheena hyvinvointi, oppilaat heräsivät siihen, että koulussamme oli aika paljon meteliä eri tilanteissa, luokassa, naulakoilla, liikuntatunneilla ja ruokalassa. He lähtivät tutkimaan sitä, miten melua voisi vähentää. 

Melun lisäksi Ruuhi-Liimataisen oppilaat ovat tutkineet esimerkiksi avaruutta, eläimiä, muumeja ja Nokian puhelimia. Kun aiheet on valittu, Ruuhi-Liimatainen ohjaa lapset etsimään tietoa. Hän kehottaa heitä kirjoittamaan luotettaviksi havaitut lähteet heti muistiin.  

Tiedonhaun ja aiheeseen perehtymisen jälkeen oppilaat vielä täsmentävät ja rajaavat aihettaan. 

–Tutkimusongelma on voinut löytyä jo ennen tiedon hankintaa, mutta se muokkautuu ja täsmentyy vielä tiedon lähteille menon jälkeen.  

Pia Ruuhi-Liimataisen oppilaat esittelevät omien TuKoKe-töidensä aiheita.

Tutkimusprojektien työstäminen vaatii lapsilta sinnikkyyttä ja omaa vastuunottoa 

Ruuhi-Liimataisen luokan oppilaat työstävät tutkimusprojektejaan periodimaisesti esimerkiksi äidinkielen ja ympäristötiedon tunneilla. Syksyllä hän herättelee innostusta ja ohjaa tutkimustyöhön liittyvää aineiston keräämistä. Esimerkiksi melututkimuksessa oppilaat mittasivat syksyllä melua ja tekivät haastatteluja.  

Joulun jälkeen alkaa kirjoittamisosuus. Oppilaiden apuna kirjoittamisessa on opettajan antama tutkimusraportin runko. Tammikuussa oppilaat viimeistelevät raporttinsa ja esittelevät tutkimuksensa toisilleen. Se on jo harjoittelua mahdollista lopputapahtumaan pääsyä varten.  

Ruuhi-Liimataisesta TuKoKe-työskentelyssä palkitsevinta on se, että oppilaat pääsevät tutkimaan itseään kiinnostavia asioita ja saattavat innostuessaan päästä jopa flow-tilaan. Haastavinta taas on kaikkien innostaminen mukaan ja innostuksen ylläpitäminen koko projektin ajan.  

–Moni innostuu aluksi, mutta innostuksen ylläpitäminen ja työn loppuun saattaminen vaatii lapsilta sinnikkyyttä ja paljon omaa vastuunottoa. 

Tieteellisiä tekstejä tulkitessa kaikkien sanavarasto ja ajattelun taidot kehittyvät 

Ruuhi-Liimataisen mukaan oppilaiden työskentely saattaa välillä mennä rankaksi suorittamiseksi tai välttelyksi. Apua on löytynyt leikinomaisuudesta. 

–Leikinomaisuus ja lasten iän huomioiminen on tärkeää työn edetessä. Myös Opinkirjon materiaaleissa on kivoja vinkkejä lasten innostamiseen. 

Ohjausta tarvitaan työskentelyn rytmittämiseen, jäsentämiseen ja tiedonhakuun.  

–Lapset kysyvät, mitä teen seuraavaksi, mistä voisin löytää tähän kohtaan tietoa ja millä hakusanoilla.  

Myös tieteellisen tekstin ymmärtäminen on usein hankalaa. Tekstin tulkitsemisessa auttaa yhteinen keskustelu. Samalla kaikkien sanavarasto ja kyky tehdä johtopäätöksiä kehittyvät. 

TuKoKe-töitä ohjaavan opettajan ei tarvitse olla valmis kaikkien alojen tutkija 

Ruuhi-Liimatainen kertoo TuKoKe-töitä ohjatessaan joutuneensa opettelemaan, kuinka hän välittää tutkimuksen ja raportoinnin periaatteet oppilailleen lapsille sopivalla tasolla. 

– Lapsethan tutkivat päivän aikana kaikenlaista, mutta raportin teko ei liene 3.–4. luokkalisille tyypillistä. 

Raportoinnissa erityisesti johtopäätösten tekeminen omasta tutkimuksesta on ollut lapsille hiukan vaikeaa. Raportoinnin yksityiskohdista Ruuhi-Liimataisen oppilaat ovat tarvinneet eniten apua lähdeluettelon ja -viitteiden sekä sisällysluettelon tekemisessä.  

Ruuhi-Liimatainen on omassa koulussaan ainoa opettaja, joka ohjaa TuKoke-töitä. Hän on yrittänyt innostaa kollegojaan mukaan esimerkiksi sillä perusteella, että TuKoKe on oppilaille ainutlaatuinen tilaisuus saada työstään palautetta muiltakin kuin omalta opettajalta. Hän rohkaisee luokanopettajia ottamaan tutkimusprojektit osaksi opetusta. 

–Ei tarvitse olla valmis lapsen valitseman alan tutkija ohjatakseen tutkimusta oppilaiden tarpeista lähtien, vaan sitä voi opetella siinä pikkuhiljaa.  

Ruuhi-Liimataisen mukaan TuKoke-työskentelystä on hyötyä ja iloa sekä opettajalle että oppilaille. Projektityöskentelyn aikana lapset oppivat ja harjoittelevat tutkimuksen tekemistä,  mutta myös oman työ- ja oppimisprosessinsa kuvailemista ja omien ajatustensa selostamista sekä kirjallisesti että suullisesti. Kaikki tarpeellisia taitoja nyt ja tulevaisuudessa.  

–Lisäksi, jos sattuu niin onnellisesti käymään, että pääsee lopputapahtumaan, oppilaat saavat huikean kokemuksen, pääsevät vertaistensa kanssa juttelemaan tutkimustensa tekemisestä ja esittelemään työtään asiantuntijoille.  

Myös opettajalle lopputapahtumaan osallistuminen on antoisaa.  

–Kilpailutöiden näyttelyssä voi opettajallekin tulla ahaa-elämyksiä ohjaustyöhön. Ja eri puolilta Suomea tulevien opettajien tapaaminen avaa uusia keskustelumahdollisuuksia. 

 Pia Ruuhi-Liimatainen alustaa TuKoKen Vertaistukea ja vinkkejä opettajatyöpajassa keskiviikkona 5.10.2022. Lue lisää työpajoista ja ilmoittaudu mukaan!