Miten teen raportin työstäni?

Raportti edustaa työtäsi TuKoKen esikarsintavaiheessa

TuKoKen monialainen esiraati valitsee lopputapahtumaan kutsuttavat työt raporttien ja niistä pyydettyjen asiantuntija-arvioiden perusteella. Siksi raportin tekemiseen kannattaa panostaa. Huolellisesti raportoitu työ erottuu aina edukseen.

Raportti voi olla

  • kirjallinen tuotos (pituus enintään 20 sivua)

  • sarja valokuvia selostuksineen

  • video (enintään 5 min.)

  • portfoliotyyppinen edellä mainittujen yhdistelmä.

Laaditpa raporttisi mihin muotoon tahansa, siinä tulee olla mukana kaikki alla mainitut työn sisältöä kuvaavat osat tavalla tai toisella.

Raportti saa olla enintään 20 sivua pitkä. Sillä ei ole minimipituutta. Voit tehdä raporttisi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Tällä sivulla

Hyvä raportti antaa niin paljon tietoa, että lukija voi toistaa työn

Sisällytä raporttiin kaikki työn suunnittelun ja toteutuksen kannalta oleellinen tieto. Hyvä raportti antaa lukijalle niin paljon tietoa, että hän voi tarvittaessa itse tehdä samanlaisen projektin tai tutkimuksen.

Selkeä rakenne helpottaa hahmottamista. Olipa raporttisi video, kuvakollaasi teksteineen, portfolio tai tekstidokumentti, sen rakenteen tulee olla selkeä. Lue lisää raportin rakenteesta alta (otsikko TuKoKe-raportin rakenne).

Ryhmätöissä raportista tulee myös käydä ilmi jokaisen ryhmän jäsenen osuus ryhmän työskentelyssä.

Esittele raportissa opettajan tai ohjaajan rooli työssä

Työn sisällön kuvauksessa opettajan tai ohjaajan panos on selkeästi eriteltävä ja erotettava osallistujan panoksesta.

Ohjaajan osuuden työssä voi esittää raportissa omana kohtanaan, tai ohjaaja voi lähettää siitä erillisen lausunnon, jos hän katsoo, että se tuo merkittävää lisäarvoa työn arviointiin.

Sarjassa I sallitaan myös ohjaajien/huoltajien kirjoittamat raportit. Raportista tulee kuitenkin käydä ilmi lasten tekeminen, ei ohjaajien. Ei ole tarkoitus raportoida aikuisten tekemisiä tai mietteitä, vaan tuoda esille lasten havainnot, ajatukset ja oivallukset työskentelyn aikana. Yksi mahdollisuus on tuottaa portfoliotyyppinen raportti, johon kootaan lapsen tai lasten tuottamia videoita, valokuvia, piirroksia, äänitteitä ja tekstejä tarvittaessa aikuisen muistiin kirjoittamina.

Raportin enimmäispituus on 20 sivua

TuKoKea avustaa joukko eri alojen asiantuntijoita. He antavat vapaaehtoisesti aikaansa TuKoKe-töiden arvioinnille. Pyydämme, että pysyt annetussa sivumäärässä, jotta arvioijien työmäärä pysyy kohtuullisena.

Oman tekstin tiivistämisessä auttaa aiheen rajaaminen, yksityiskohtien valikoiminen sekä tekstin hiominen ja ilmaisun tiivistäminen. Lisäksi voit siirtää työhösi liittyvät liiteaineistot, taulukot ja raakadatan erilliseen tiedostoon tai tiedostoihin, jotka voit palauttaa erillisinä.

TuKoKe-raportin rakenne

Alla on vain yksi tapa koota raportti. Voit käyttää myös muunlaista rakennetta, kunhan varmistat, että kaikki työn sisältöä kuvaavat osat ovat työssä mukana tavalla tai toisella.

Kansilehti

Kirjoita kansilehdelle työn koko nimi, vuosiluku ja että työ osallistuu TuKoKeen. Älä mainitse työn tekijää, koulua tai ohjaajaa, sillä TuKoKen arviointi toteutetaan anonyymisti. Jos työ on ollut osa koulutyötä, kerro se raportin johdannossa.

Otsikoi työsi ytimekkäästi

Lyhyestä otsikosta maallikonkin on helpompi ymmärtää työn aihe, mikä auttaa meitä TuKoKen järjestäjiä kilpailusta tiedottaessa. Käytä otsikkoon mielellään enintään 60 merkkiä välilyönteineen.

Tiivistelmä

Tiivistelmä on lukijalle ensikosketus työhön. Sen pituus saa olla enintään yksi sivu. Lisäksi voit halutessasi tehdä 1–2 minuutin mittaisen vapaamuotoisen videotiivistelmän.

Tiivistelmästä käyvät ilmi työn tavoite ja tulokset

Sisällytä tiivistelmään

  • työsi tavoite

  • mitä olet tehnyt

  • mitkä ovat työsi tärkeimmät tulokset.

 Tiivistelmä kannattaa kirjoittaa viimeisenä, vaikka se sijoitetaankin raportin alkuun.

Sisällysluettelo

Lisää useampisivuiseen raporttiin sisällysluettelo. Kirjoita luetteloon raporttisi lukujen otsikot ja niiden sivunumerot sekä liitteet sivunumeroineen ja otsikoineen.

Johdanto / alkusanat

Johdanto on työn esittely, josta selviää mitä tutkit tai teit ja miksi

Kerro raporttisi johdannossa

  • mitä kysymystä tutkit tai mihin ongelmaan haet ratkaisua

  • miksi tutkimuskysymys tai ongelma on sinulle itsellesi ja/tai yhteiskunnalle tärkeä

  • työn näkökulma

  • työn tai aiheen rajaus.

Perustele esittämäsi väitteet.

Voit kertoa johdannossa myös projektin taustoista ja kehittelystä sekä kiittää mahdollisia yhteistyökumppaneita laitteistojen ja työvälineiden lainasta tai esimerkiksi saadusta avusta ja opastuksesta. Pidä johdanto kuitenkin lyhyenä, jotta raportin pääpaino säilyy itse projektissa.

Johdannon ensimmäinen versio kannattaa kirjoittaa jo työn suunnitteluvaiheessa. Voit sitten täydentää sitä työn edetessä ja työn valmistumisen jälkeen.

Eri sarjoihin ja erityyppisiin töihin liittyviä lisäohjeita johdannosta

Sarja I

Kerro johdannossa myös esimerkiksi, mistä sait idean työhön, kuinka ideoit eri toteutusmahdollisuuksia ja miten lopulta päädyit juuri tiettyyn toteutukseen.

 

Sarja II (luokat 7–9) ja sarja III

Määrittele johdannossa tarkasti, mitä aiot tutkia tai kehitellä. Esittele tutkimuskysymys, hypoteesi tai ennuste.

Hypoteesi on väite tai olettama, jota tutkimuksessa on tarkoitus testata. Hypoteesi olisi esimerkiksi väite, että kasvit tuottavat vesiviljelmässä nopeammin satoa kuin mullassa. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä havaintoaineistoa ja testata hypoteesia sen valossa ja todistaa se joko oikeaksi tai vääräksi.

Lue lisää kirjasta Tiedekilpailu – onnistumisia, motivaatiota ja palautetta (Opinkirjo)

Ison ryhmän työ

Kerro johdannossa yleisluontoisesti, millaisesta projektista on kyse, mitä ongelmia sillä halusitte ratkaista (projektin tavoitteet) ja miksi projekti on teille tärkeä. Kerro myös, onko projekti kertaluontoinen vai jatkuva ja onko se mahdollisesti osa jotain isompaa (esimerkiksi maailmanlaajuista) tempausta.

Keksintö tai suunnittelutyö

Kerro johdannossa, onko kysymyksessä kokonaan uusi keksintö vai jo olemassa olevan laitteen tai ohjelman parannettu versio.

Tausta / teoriaosio

Projekti kannattaa aina aloittaa taustatietojen selvittämisellä.

Raportin teoriaosiosta selviää, mitä aiheestasi kerrotaan muissa lähteissä

Kerro teoriaosiossa

  • mitä olet saanut selville aiheestasi eri tietolähteistä

  • onko samanlaista ongelmaa yritetty ratkaista aikaisemmin

  • millaisia tuloksia aiemmin on saatu? 

Tietolähteinä voit käyttää

  • kirjoja

  • sanomalehtiä

  • aikakauslehtiä

  • internetiä

  • tutkimus- ja julkaisutietokantoja ja tieteellisiä artikkeleja

  • tuttuja aikuisia ja asiantuntijoita.

Voit käyttää monipuolisesti erilaisia lähteitä. Suhtaudu lähteisiin kriittisesti ja käytä vain luotettavia lähteitä. Poimi lähteistä vain faktoja, ei mielipiteitä tai oletuksia, ellet sitten halua nimenomaan etsiä niitä.

Älä esitä tietolähteiden tietoja ominasi, vaan kerro, mistä lähteestä tieto on. Jos käytät suoria lainauksia, merkitse ne raporttiisi esimerkiksi eri fontilla tai värillä.

Lue lisää

Tiedonhaku (Tiedelukutaidon perusteet -verkkokurssi)

Lähteiden käyttö ja lähdeluettelon tekeminen (Tiedelukutaidon perusteet -verkkokurssi)

I- ja III-sarjaan liittyviä lisäohjeita teoriaosuudesta

Sarja I

Voit koota teoriaosuuteen aiheeseen liittyviä tietoja tietolähteistä. Vaihtoehtoisesti voit myös kertoa, millaisia ennakkokäsityksiä lapsella tai lapsilla on aiheesta, tai miten tutkimus tai suunnitteluprojekti liittyy lapsen arkeen.


Sarja III

Noudata raportissasi jotakin yleistä viittaustekniikkaa ja viittaa tekstissä kaikkiin lähdeluettelossa mainittuihin lähteisiin. Yhtä yleispätevää viittaustekniikkaa ei ole olemassa, mutta on tärkeää, että samassa työssä käytetään vain yhtä tapaa.

Jos lähteitä on vain vähän, perustele, miksi olet valinnut juuri ne lähteet.  Tieteellisten artikkeleiden käyttö lähteinä on toivottavaa. Sen sijaan tavallisia sanoma- ja aikakauslehtiä kannattaa välttää.

Internetlähteiden kanssa vaaditaan tarkkuutta. Netissä on nykyään jopa kokonaisia, julkaistuja teoksia, mutta siellä on myös vakuuttavilta ja tieteellisiltä vaikuttavia sivustoja, joiden sisältöön ei voi luottaa. Selvitä aina julkaisija ja pohdi, onko se luotettava.

 Joskus saatat joutua tyytymään myös ns. heikompaan lähdemateriaaliin. Se ei kuitenkaan alenna tehdyn työn arvoa – varsinkaan, jos kerrot raportissa, ettei saatavillasi ollut sopivampaa lähdeaineistoa.

Työn toteutus

Kuvaile työsi toteutus sen verran tarkasti, että lukija voi halutessaan toistaa kokeesi tai tutkimuksesi.

Toteutusosio kertoo käytetyistä menetelmistä, materiaaleista ja välineistä

Työstä riippuen toteutusosio vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Kuka oli toteuttamassa työtä?

  • Mitä materiaaleja, tarvikkeita ja välineitä käytit?

  • Kuinka paljon aikaa käytit työn tekemiseen?

  • Millaisia menetelmiä käytit ja miksi valitsit juuri ne?

  • Mitä kokeita tai mittauksia teit?

  • Miten otit huomioon tutkimuksen eettiset periaatteet ja tutkijan vastuun?

  • Miten rakensit laitteet? 

  • Miten paljon toistoja teit ja liittyikö tutkimukseesi vertailuasetelma?

  • Rakensitko toimivan prototyypin vai onko ratkaisusi vain hypoteettinen?

  • Muuttuivatko alkuperäiset suunnitelmat työn aikana?

  • Millainen oli tekijän ja ohjaajan työnjako?

Lue lisää

Erityyppisiin töihin liittyviä lisäohjeita toteutusosiosta

Tutkimus

Tutkimusmenetelmän ja -laitteiston on oltava sellainen, että se tuottaa vastauksen tutkimuskysymykseesi tai voit sen avulla testata hypoteesiasi. Kuvaile menetelmäsi ja/tai laitteistosi ja perustele, miksi valitsit juuri ne. Jos olet käyttänyt työssä apuna ulkopuolista ohjeistusta (esimerkiksi tutkimuskurssin ohjeita), mainitse se raportissa.

Keksintö tai suunnittelutyö

Kerro, miten tutkit ongelman taustaa ja miksi valitsit juuri käyttämäsi toteutustavan. Onko suunnittelemastasi keksinnöstä olemassa jo valmis tuote tai prototyyppejä? Jos olet suunnitellut tuotteen tai käytännön sovelluksen, kerro millaisia vastaavia muita tuotteita on jo olemassa. Voit myös selvittää keksinnön tarpeellisuutta tekemällä asiakaskyselyn.

Jos olet testannut tuotetta tai keksintöäsi tai tehnyt siitä asiakaskyselyn, kerro tarkemmin, miten testasit ja montako henkilöä testaukseen tai kyselyyn osallistui. Erityisesti projektin aikana tapahtuneet muutokset, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet kiinnostavat lukijaa.

Kirjallisuuskatsaus

Kerro, millaisen aineiston otit tarkastelun kohteeksi ja miksi. Miten rajasit tietolähteiden valinnan? Mitä tietoa lähteistä hait ja miten sen luokittelit?

Ryhmätyö

 Kerro selvästi, mikä rooli kullakin työn tekijällä työssä ja raportin kirjoittamisessa on ollut.

Tulokset

Tulososioon kootaan projektin tulokset, sen sijaan niiden pohdinta kuuluu seuraavaan osuuteen, jonka otsikko on Johtopäätökset.

Voit esitellä projektisi tulokset taulukoiden ja kuvaajien avulla. Myös valokuvat ja piirrokset ovat hyvä tapa esittää tuloksia. Kiinnitä huomiota erityisesti selkeään esitystapaan. Esitä tulokset sellaisessa muodossa, että lukijan on helppo hahmottaa ne. Liitä tuloksiisi liittyvä raakadata eli esimerkiksi lukusarjat, mittauspöytäkirjat tai kyselylomakkeet raporttiin erillisenä liitteenä.

Lue lisää

Erityyppisiin töihin liittyviä lisäohjeita tulososiosta

 Keksintö tai tuotekehitystyö

Jos esimerkiksi teit projektissasi kojeen tai laitteen, kerro, kuinka se toimii käytännössä.


Jos työhösi ei liity kokeellisuutta tai tutkimuksellisuutta…

voit yhdistää tulososion johtopäätösten kanssa. Käytä silloin otsikkoa Tulokset ja johtopäätökset.

Johtopäätökset

 Lukijan kannalta johtopäätökset ovat raportin mielenkiintoisin osio. Siksi siihen kannattaa panostaa.

Raportissa johdanto ja johtopäätökset muodostavat parin. Palaa johtopäätöksissä niihin kysymyksiin, hypoteeseihin tai ongelmiin, joita johdannossa esitit. Miten tutkimuksesi vastasi niihin?

Johtopäätökset-osiossa kirjoittaja pohtii tuloksiaan

Johtopäätökset-osiossa voit vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tuloksistasi voi päätellä?

  • Miltä omat tuloksesi vaikuttavat johdannossa esitettyihin taustatietoihin verrattuna?

  • Yllättivätkö tuloksesi sinut?

  • Ovatko tuloksesi luotettavia ja yleispäteviä?

  • Mitä olisi kiva tutkia seuraavaksi?

  • Mitä muuta aiheesta olisi kiinnostavaa tietää?

  • Mitä opit?

  • Kuinka projekti onnistui?

  • Mikä työssä oli kiinnostavinta ja hauskinta?

  • Miten työ sujui ja menikö kaikki suunnitelmien mukaan?

Pohdi myös, miten tutkimusta voisi jatkaa tai millaista lisätutkimusta tarvitaan.

Yllättävä on kiinnostavaa

Lukijoita kiinnostaa kuulla erityisesti, miten alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat työn aikana, tai olivatko tulokset erilaisia kuin odotit. Yllättävät tai odotusten vastaiset tulokset eivät välttämättä tarkoita epäonnistumista! Jos tulokset yllättivät sinut, pohdi projektia ja sen kulkua. Onko odottamattomille tuloksille jokin selitys? Oletko tehnyt työn ja analyysin varmasti oikein? Vai oletko ehkä havainnut jonkin uuden ilmiön?

Odottamattomia tuloksia tuottanut tai epäonnistunutkin projekti on arvokas, kun paneudut syiden ja parannusehdotusten etsimiseen. Parhaimmassa tapauksessa hyvin dokumentoitu epäonnistuminen estää seuraavia tekijöitä toistamasta samoja virheitä. Arvioinnin kannalta oleellista on hakea vastauksia sekä raportoida työn vaiheista ja tuloksista huolellisesti.

Eri sarjoihin ja erityyppisiin töihin liittyviä lisäohjeita Johtopäätökset-osiosta

Sarja II (luokat 7.-9) ja sarja III

Perustele johtopäätöksesi aina todellisella aineistolla ja tuloksilla. Älä yleistä tuloksia!

Johtopäätösosaan kuuluu yleensä myös virheiden tarkastelu. Jos projektisi tulokset perustuvat mittauksiin tai laskelmiin, tuo raportissasi esille ne mittausmenetelmistä ja laskelmista mahdollisesti johtuvat tekijät, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin. Pohdi myös, vaikuttavatko kaikki tekijät samaan suuntaan eli vahvistavatko vai kumoavatko ne toisensa.

Kirjallisuuskatsaus

Pohdi, mitä rajoituksia työn tekemisen aikana oli ja mitkä voisivat olla mahdolliset virhelähteet.

Jos työhösi ei liity kokeellisuutta tai tutkimuksellisuutta…

riittää että pohdit esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitä opit? Mikä työssä oli kiinnostavinta ja hauskinta? Miten työ sujui ja menikö kaikki suunnitelmien mukaan? Mitä olisi kiva tutkia seuraavaksi? Mitä muuta aiheesta olisi kiinnostavaa tietää?

Lähdeluettelo

On monta erilaista tapaa tehdä lähdeluettelo. Saat itse päättää, miten rakennat oman raporttisi lähdeluettelon. Tärkeää kuitenkin on, että luettelo on selkeä ja havainnollinen.

Yksinkertaisimmillaan lähdeluettelo on raportin lopussa oleva lista, jossa ovat aakkosjärjestyksessä työssä käyttämäsi kirjat, artikkelit, internetsivut ja muut tietolähteet. Liitä jokaisesta mukaan niin paljon tietoa, että lukija pystyy ne löytämään.

Lue lisää

Eri sarjoihin liittyviä lisäohjeita lähdeluettelosta

Sarja I

Lähdeluettelo riittää. Lähteitä ei tarvitse mainita tekstissä, mutta niin saa tehdä.

Sarjat II ja III

Sijoita raportin tekstiin maininta lähteestä niihin kohtiin, joissa viittaat lähteen sisältöön tai käytät sitä perusteluna johonkin. Tekstissä esiintyvät lähdeviittaukset kertovat lukijalle, mikä on kirjoittajan omaa ajattelua tai tietoa ja mikä on saatu lähteistä.

Kuvitus

Kuvat elävöittävät raporttia ja antavat lukijalle usein tarpeellista lisätietoa. Voit havainnollistaa kuvin esimerkiksi työn tekemisen vaiheita.

Kirjoita kuvateksti ja ilmoita aina kuvan tekijä

  • Kirjoita kaikkiin kuviin kuvateksti, joka kertoo, mitä kuva esittää.

  • Ilmoita aina kuvan lähde tai ottaja tai tekijä, myös silloin, kun olet tehnyt kuvan itse.

  •  Viittaa jokaiseen kuvaan myös tekstissä, jotta kuvat eivät jää irrallisiksi.

Liitteet

 Voit liittää raportin mukaan myös työssä käytettyä tai sitä tehdessä kertynyttä aineistoa, joka tukee tai täydentää työn sisältöä.

Työsi liitteenä voi olla muun muassa

  • piirroksia ja valokuvia esimerkiksi mittaus- ja testausjärjestelyistä

  • kuvasarja prototyypin kehitysvaiheista suunnittelusta toteutukseen ja testaukseen

  • taulukkoja esimerkiksi mittaustuloksista tai raakadatasta

  • kaavioita esimerkiksi käytetyistä matemaattisista malleista

  • ohjelmalistauksia, teknisiä piirrustukset, työohjeita jne.

  • käytettämäsi kysely- tai haastattelulomakkeet

  • artikkeleita tai muuta lähdeaineistoa.

Liitä mukaan vain se materiaali, josta on selvästi lisäarvoa työn sisällölle. Numeroi ja otsikoi liitteet.

Erityisohjeita Tukoke-työn raportoinnista…

...isoille ryhmille ja projekteille

Yhden tai useamman luokan tai vaikka koko koulun projektin raportointi saattaa olla haastavampaa kuin yksilö- tai pienryhmätöiden, koska eri osapuolten (yksilöiden, luokkien, ohjaajien, yhteistyökumppaneiden) osuutta voi olla vaikea tuoda selvästi esille. Siitä syystä kirjallinen raportti ei ole aina paras ratkaisu tällaisen työn sisällön esittelemiseen.

Ehkä video, diaesitys tai www-sovellus sopii paremmin projektin esittelyyn. Vaikka päättäisitte tehdä projektista esimerkiksi esittelyvideon, laatikaa kuitenkin kokoava kirjallinen raportti, joka noudattaa soveltuvin osin yllä olevia TuKoKen raportointiohjeita.

...sarjan Y töille

Sarjaan Y osallistutaan työllä, jonka tekijät kuuluvat iältään eri sarjoihin. Noudata työn raportoinnissa sen ikäsarjan raportointiohjeita, johon ryhmän vanhin osallistuja kuuluu.