Sarja II - 3.–9.-luokkalaiset
Sarjassa II TuKoKeen ilmoittautui 68 kilpailutyötä, joista lopputapahtumaan valittiin 11.
Luonnosta energiaa
Sebastian Tuomaala, Topias Ryynänen
Selitämme työssämme mikä on merivirta ja miten ne toimivat. Teimme myös keksinnön, minkä avulla merivirroista voisi saada energiaa. Halusimme kehittää uuden tavan lisätä uusiutuvan energian tuotantoa.
Työn 1048 esittely (pdf)
Säästäen tai jopa sähköttä
Ella Tarkka, Alida Uurtamo
Tutkimuksen tekijät paneutuivat erilaisten sähkönsäästötapojen toimivuuteen käytännössä.
Työn 1086 esittely (pdf)
Ella ja Alida
Lukemaan! Miten herättää viides- ja kuudesluokkalaisten lukuinto kotona, koulussa ja kirjastossa?
Anni Nikkinen, Aina Finell, Eero Lampinen
Työssä tutkitaan, millä keinoilla voisi innostaa 5–6-luokkalaisia lukemaan kotona, koulussa ja kirjastossa. Huoli lasten ja nuorten lukemattomuudesta on kova, ja uusimmat Pisa-tulokset huolestuttavat koko yhteiskunnassa. Nuoret tutkijat ovat laatineet koulunsa viides- ja kuudesluokkalaisille kyselyn, jossa pyydetään arvioimaan erilaisia tapoja, joilla yritetään innostaa lapsia ja nuoria lukemaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä 141 oppilasta.
Mikä pitää parhaiten? Puu- ja yleisliimojen testaaminen kouluolosuhteissa
Oula Ödner , Oskari Orozco Helkiö, Axel Ondo Mba
Työssä vertailtiin eri valmistajien puuliimojen kestävyyttä puuliitoksissa. Testikappaleiden liimasaumaa rasitettiin sekä vääntäen että suoralla vedolla ja mittaukset tehtiin vipuvarren avulla.
Glioomien epidemiologia
Asiya Yousfi
Olen tutkinut epidemiologian lähtökohdista glioomien esiintyvyyttä R- tilasto- ohjelmalla sekä QGISillä. Tein tilastollisia analyyseja alueellisten erojen, erikoissairaanhoidon kulujen ja ympäristötekijöiden yhteydestä glioomien esiintyvyyteen ja kuolleisuuteen sekä vertailin Suomen ja Ruotsin alueellisia tekijöitä toisiinsa ja pohjoismaihin.
HUOM! Video sisältää kuvia aivoleikkauksista, joten se ei sovi herkille.
Mikromuovin määrä sinisimpukoissa vierasvenesatamissa
Oskari Lalu, Rasmus Koskela
Tutkimuksemme tavoite oli tutkia, löytyykö sinisimpukoista kolmen eri vierasvenesataman läheisyydestä mikromuovia. Keräsimme sinisimpukat kesällä 2023 kolmen eri vierasvenesataman läheisyydestä: Hangosta ja Jurmosta ja Högsårasta. Kaikista simpukoista paitsi yhdestä löytyi mikromuovia. Tutkimus osoittaa, että sinisimpukat ovat hyvin alttiita mikromuoville etenkin vierasvenesatamien läheisyydessä.
Oskari ja Rasmus
Uhto, Heikki ja Roope
Espoon kaupungin alueen urbaanin kehityksen vaikutus Espoon Keskuspuistoon
Unto Ahti, Heikki Vartiainen, Roope Varjus
Työssä on selvitetty, kuinka paljon Espoon kehitys on vaikuttanut Espoon keskuspuiston pinta-alaan. Pinta-alan muutoksia on selvitetty mm. mittaamalla keskuspuiston pinta-aloja Paikkatietoikkunan vanhoista ilmakuvista. Pinta-alan laskemisessa käytettiin matemaattista mallia Lisäksi Keskuspuistoalueen kokoa on pyritty ennustamaan tutkimalla vireillä olevia asemakaavoja. Kiinnostus on herännyt kun on huomattu rakentamisen lisääntyminen.
Hiilidioksidin sitoutuminen huonekasveihin
Fazilet Polat, Tuomo Tykkä, Puolukka Tiihonen
Työmme käsittelee huonekasvien vaikutusta ilmastoon ja erityisesti huoneilman hiilidioksidipitoisuuteen.
Työn 1079 esittely (pdf)
Helka ja Anni-Maija
Vipinää kinttuihin ja luurit laturiin
Anni-Maija Keskimaunu, Helka Honka
Tässä työssä haluttiin selvittää, voidaanko liikuntalaitteilla tuottaa sähköä liike-energian avulla ja samalla lisätä koulun välituntiaktiivisuutta. Tavoitteena oli rakentaa itse sähköä tuottava liikuntalaite, tässä tapauksessa crosstrainer.
Mopolla keuliminen
Luka Noponen
Työssä tutkitaan kuinka gyroskooppi ja painopiste toimii keulimisessa mopolla.
Työn 1095 esittely (pdf)
Lyydia Lehtinen
Etäisyyden arvioinnin vaikutus nuolen osumiseen
Lyydia Lehtinen
Työn aihe on jousimetsästys. Siinä tutkitaan, miten ampumaetäisyyden virheellinen arviointi vaikuttaa osumiseen. Koodasin ohjelman, joka mallintaa nuolen lentorataa. Siinä oli otettuu huomioon myös ilmanvastus. Ajoin mallinnuksen toisella ohjelmalla läpi moneen kertaan eri arvoilla ja sain siitä dataa. Tuloksena sain, että ylöspäin ampumalla saa arvioida etäisyyttä enemmän väärin, kuin alaspäin ampumalla.
Työn 1116 esittely (pdf)